_.novellit.__

Tarinoita, joita kirjoitan instagramiin yllä olevalla nimellä ?

Lyhäri: Sanat

picsart_09-25-05-53-59

Sanat voivat satuttaa.

Ne voivat viiltää sydäntäsi.

Ne tuottavat kyyneliä.

Ne ovat maailman hyvyys, ja pahuus.

Ne eivät valitse sanomaansa,

Niiden haltija päättää sen.

Ne yrittävät olla ottamatta puukkoa keittiöstä,

Talikkoa ladosta,

Ja olla iskemästä niitä kehenkään.

Ne yrittävät olla tuottamatta surua, kyyneleitä, muille.

Ne yrittävät tehdä ihmiset iloisiksi.

Yritä sinäkin sanoa tänään jotain hyvää ystävällesi, ja pidä hänet iloisena.

Pyydä anteeksi, jos haukut häntä, tiuskit, tai huudat.

Kaikki ovat tärkeitä ♥♥♥


Kaikki lyhärit

Tarinat

No Comments »

Lyhäri: Kohtalo

picsart_09-25-05-54-32Hän oli kaunis.
Hän oli hyvä.
Hän oli suosittu.
Hän oli rakastettu.
Hän oli iloinen.
Mutta ei enää.
Hän oli kohtalon oma.
Hänen elämänsä oli määrätty.
Hän oli erityinen.
Hänen elämänsä oli erityinen.
Hän rakastui.
Hän rakastui todella.
Pahaan.
Hän oli kuin portaikon yläpäässä, josta joku tulee ja tönäisee hänet alas.
Hän oli onnensa kukkuloilla.
Ja joku tönäisi.
Se joku oli viimeinen, kenet hän näki.
Rakkautensa.
Ja kohtalo oli täyttänyt tehtävänsä.


Kaikki lyhärit

Tarinat

No Comments »

Lyhäri: Ilo

picsart_09-25-05-54-55Taivaalta sataa raskaita, suuria vesipisaroita. Kadut täyttyvät mustista sateenvarjoista. Sateenvarjot ovat niin suuria, että on hankala edes liikkua. Kaupungin keskustassa on tori. Torilla on kaikenkaisia kojuja, joissa myydään kaikenlaista tavaraa. Nyt torilla valmistellaan kojujen sulkemista sateen ajaksi. Taivas on synkkä, kuin yöllä. Kadut ovat mustien varjojen alla olevista surullisista ihmisistä täynnä. Sitten, jossain mustien varjojen välistä, työntyy esiin vitivalkoinen pieni sateenvarjo. Sen alla oleva nuori tyttö ei ole surullinen. Päin vastoin. Hän kävelee juuri sulkeutuvalle jäätelökioskille. ”Onko minun mahdollista ostaa vielä yksi jäätelö?” hän kysyy heleällä äänellä. ”Toki” kioskimyyjä vastaa surullisena. Tyttö vain hymyilee. Kioskimyyjä katsoo tyttöä suoraa silmiin. Tyttö vain hymyilee. Se on kuin taikuutta. Taivas valkenee ja aurinko alkaa paistaa. Ilo valtaa kaupungin. ”Minkä maun haluaisit?” kysyy kioskimyyjä tytöltä herätessään unelmistaan. ”Mansikka” tyttö vastaa ja kerää sateenvarjonsa kokoon, sillä sade oli loppunut. Kioskimyyjä antaa jäätelötötterön tytölle ja tyttö lähtee kävelemään poispäin kioskista. Maksoiko hän? kioskimyyjä ajattelee ja katsoo kassapöydälle. Pöydällä oli viiden euron seteli ja muistilappu. Muistilapussa lukee: Yhdellä mukavalla teolla voi olla suuri merkitys. Se voi saada jonkun iloiseksi


Kaikki lyhärit

Tarinat

No Comments »

Lyhäri: Rakkauden labyrintti

picsart_09-25-05-55-17Hän oli onnellinen. Hän rakasti. Hänen elämänsä oli täydellistä. Mutta se päivä. Se oli pirullinen. Maailma muuttui. Onnellisuus lähti. Onni. Rakkaus. Hänen rakkaansa lähti. Eikä koskaan palannut. Hän toivoi kuolevansa. Pääsevänsä rakkaansa luo. Hän ei halunnut elää surussa. Ilman rakastaan. Mutta hänen täytyi elää. Hän oli luvannut. Luvannut jatkaa elämäänsä, vaikka mitä tapahtuisi. Mutta suru. Se esti sen. Hän lähti etsimään. Etsimään rakastaan. Tuloksetta. Kuin kulkisi labyrintissa. Etsien tietä ulos. Hän harhaili loppu elämänsä rakkauden labyrintissa. Etsien rakastaan. Muttei koskaan päässyt ulos. Rakkaansa luo.


Kaikki lyhärit

Tarinat

No Comments »

Lyhäri: Myrsky

picsart_09-25-05-56-22Tuuli oli niin kova, että oravatkin putosivat puusta tuulen mukana. Pisarat olivat valtavia ja putosivat maahan täydellä teholla. Kaduilla ei näkynyt ketään, mutta minä olen tottunut siihen. Yksi orava oli piiloutunut tuulelta pieneen rikkinäisen laukkuuni. Minä olen pelkkä pieni katulapsi, joka asuu sillan alla piilossa muulta maailmalta. Myrskyjen aikaan saattoi tulla ulos vilvoittelemaan. Pidän myrskyistä, sillä siihen aikaan ihmiset menivät koteihinsa odottamaan myrskyn loppua. Siltä minusta tuntuu. Myrskyltä. Joskus tuntui, että olen osa myrskyä. Tällä kertaa, minä näin pienen pyörremyrskyn pyörivän rannassa. Myrsky oli niin raju. Aloin juosta sitä kohti. Hyppäsin suoraa pyörremyrskyn sisään. Nyt olen osa myrskyä, osa kotiani. Se, mikä oli vienyt perheeni, kotini, kaikkeni, on nyt osa minua, missä osa sitä, hallitsevana osana. Myrskynä. Olen myrskyn haltija. Tuon myrskyn sinne, missä sitä tarvitaan. Olen katulapsien pelastaja. Olen kansan legenda. Lapsi, joka tuo myrskyn sinne, missä tarvitaan. Olen Myras.


Kaikki lyhärit

Tarinat

No Comments »

Lyhäri: Hiljaisuus

picsart_09-25-05-56-38

Pimeys hiipi hitaasti. Se saapui jo luoksesi. Yritit juosta pakoon, mutta pimeys oli liian nopea. Kun yritit juosta nopeammin, pimeys kiihdytti vauhtiaan. Pimeys seurasi sinua. Sinun oli pakko luovuttaa, mutta pimeys kiri vauhtiaan luovutuksesi voimasta. Päätit jatkaa taistelua, mutta maa sortui jalkojesi alta. Yritit huutaa apua, muttet saanut sanaa suuntasi. Ajattelit, että kuolet, mutta et koskaan pudonnut alas asti. Putosit ja putosit, mutta enää et pudonnut. Jouduit painovoimattomaan tilaan. Pimeys saapui jälleen. Se oli jo vallannut maan. Et nähnyt enää mitään. Aloit palella ja hytisit vilusta. Kaukana jossain, näit pienen valonhäivähdyksen, joka hehkui punaisena. Yritit liikkua, muttet voinut. Siristelit silmiäsi. Auringon elämä läheni loppuaan. Näit viimeisen kerran valoa. Se oli jotain ennennäkemätöntä. Koko taivas välähti kirkkaana. Auringon loppu oli tullut. Et nähnyt mitään. Et saanut enää happea. Se oli tullut. ”Hiljaisuus…” kuiskasit, ennen kuin lähdit.


Kaikki lyhärit

Tarinat

No Comments »